|
Luolakoirat , luolakäytön terveyshaitat ja niiden ehkäisy
Yleiskunto
Ehkä tärkein tekijä, jolla voidaan välttää luolakoiran tarpeettomat vammautumiset tai
sairastumiset on huolehtia siitä, että koiralla on riittävä peruskunto. Koira voi olla ahtaassa
luolassa tuntikausia. Jo yksin hengitysilma voi käydä niin vähiin, että huonokuntoisempaa alkaa
heikottaa, muista rasituksista puhumattakaan. Lyhyesti sanottuna, jos koirallasi on huono kunto, älä vie
sitä luolaan.
Rokotukset
Tavalliseen kotikoiraan verrattuna luolakoiralla on verrattomasti suurempi riski saada tarttuvia eläintauteja,
näistä pahin vaihtoehto on rabies l. raivotauti. Rabieksella on muutama tosi ikävä puoli.
Ensiksikin se voi tarttua koirasta edelleen ihmiseen ja kaikenhuipuksi kun oireet alkavat sitä on useimmiten
mahdotonta parantaa. Raivotautirokotuksen on siis syytä olla kunnossa.
Suomessa syntynyt pentu rokotetaan rabiesta vastaan ensinmäisen kerran 16 vk iässä.
Rokotus uusitaan 1 v. iässä.
Tavallisesti koirat rokotetaan raivotautia vastaan kahden vuoden välein, luolakoirat on rokotettava vuoden
välein.
Loiset kapi yms
Luolassa vierailun jälkeen voi turkissa olla muutakin kuin pölyä. Ehkä tavallisin tuliainen on
syyhypunkki eli kapi. Kapipunkin hienompi nimi on Sarcoptes scabies Kapi on ikävä tauti, mutta sillä
on yksi hyvä puoli, siitä pääsee varsin helposti eroon. Valitettavasti ei kuitenkaan kovin helposti
kotikonstein. Eläinlääkärisi voi antaa pistoksena ivermektiini nimistä lääkettä,
jolla on suorastaan ällistyttävä teho kapipunkkiin. Yleensä yksi pistos riittää, mutta
varmuuden vuoksi käytetään kahta pistosta, jotka annetaan kahden viikon välein. Tällä
superpunkkilääkkeellä on kuitenkin yksi huono puoli, jota ei koskaan sovi olla mainitsematta.
Ivermektiiniä ei saa antaa koskaan collieille, shelteille eikä millekään collien sukuisille
koirille.
Jos sinulla on edellämainittu koira ja tarvitset kapia vastaan lääkettä on olemassa
tablettimuotoinen lääke, jonka kauppanimi on Interceptor©. Sen saatavuus on kuitenkin huonompi,
kuin ivermektiinillä, koska se on erikoislupavalmiste. Kuitenkin useimmilla hyvinvarustetuilla klinikoilla
on tätä valmistetta saatavilla.
Vammat
Luolan asukas ei useinkaan suostu lähtemään noutajan matkaan vapaaehtoisesti, vaan pikemminkin
yrittää vastustaa kaikin keinon. Tosiasiassa kyseessä on sananmukaisesti kyse elämästä
ja kuolemasta. Vaikka koira saisikin luolan asukkaan matkaansa, kärsii noutajakin usein, enemmän tai
vähemmän.
Luolan asukas puree ja raapii koiraa, usein seurauksena on ainakin haavoja. Luolassa tappelu
aiheuttaa ihon hiertymistä. Tavallisesti vahingoittuvat eniten silmäkulmat ja eturaajojen kulmikkaat
ulokkeet kuten kyynärpäät. Vakavammissa tappeluissa voi syntyä myös lihas-, jänne-
tai jopa luuvauriota.
Repeytymät
Ihon tehtävänä on suojata allaolevia kudoksia kaikelta ympäröivän maailman pahalta.
Kun iho menee rikki ovat allaolevat kudokset paljaana. Tällöin puhutaan haavasta. Jos iho on vielä
ehjä, mutta pinta kulunut, sitä voidaan hoitaa puhdistamalla se hyvin juoksevalla vedellä ja
rasvaamalla vauriotunut ihoalue pari kertaa päivässä
Korvalehdet ja huulet ovat alttiina puremille. Useiimiten repaleinen korvalehti kannattaa hoidattaa.
Lehden rusto on varsin huonosti verisuositettua ja jos se tulehtuu, on paraneminen hidasta. Repaleiset
ratelujäljet kannattaa siistiä. Jos kudokseen on riittävä kannas, jossa toimii verenkierto,
se voidaan pelastaa.
Lihasvammat Jos haava on niin syvä, että se yltää lihaksiin
asti on sellainen aina syytä hoitaa huolella. Kaikki lihasvammat eivät kuitenkaan näy päälle.
Jos koira ontuu tai ei käytä raajaansa lainkaan, on syytä hakeutua tutkimuksiin. Lihasvammoja joudutaan
harvoin operoimaan. Mutta esimerkiksi laser-hoidolla voidaan parantumista nopeuttaa.
Jännevauriot Joskus voi olla vaikea erottaa päälleppäin, onko kyseessä
jännevaurio vai murtuma. Molemmissa tapauksissa raajan osa voi olla hervoton, jos jalasta ei liikuttaessa
tunnu rutinaa, eikä se ole hirveän kipeä, kyseessä voi olla jännevaurio.
Jännevauriot tarvitsevat hoitoa kaikkein nopeimmin, nyrkkisääntönä on, että ne
tulisi hoitaa vuorokauden sisällä tapaturmasta.Muutoin jänteen päät kuroutuvat kauemmaksi
toisistaan olloin ompelu on vaikeampaa.
Murtumat Luuvauriot vaativat pääsääntöisesti eläinlääkärin
tutkimusta ja hoitoa. Luunmurtuman tunnistaa monesti jo päälleppäin, raaja retkottaa sivulla velttona
tai raaja voi olla kääntynyt outoon suuntaan. Varpaiden murtumat voivat olla joskus yllättävänkin
oireettomia. Tavallisesti kuitenkin murtumakohta on selvästi turvoksissa ja kosketeltaessa kipeä.
Tavallinen murtumapotilas tarvitsee hoitoa muutaman päivän sisällä.
Avomurtumalla tarkoitetaan tilannetta jossa iho on mennyt rikki ja kudokset ovat paljaana luuhun asti.
Luun ei tarvitse silti näkyä.
Avomurtuman ollessa kyseessä tarvitaan hoitoa tulehdusvaaran vuoksi mahdollisimman pian.
Hoitamattomina murtumat ovat kipeitä ja siksi on tietysti pyrittävä saamaan hoitoa sikäli
kuin sitä on vain saatavissa. Virheellinen luutuminen alkaa olla leikkaushoitoa häiritsevää
vasta noin viikon päästä.
Ensiapuna vaurioitunut raaja on syytä lastoittaa. Lastoittaminen
on kuitenkin tehtävä huolellisesti, lastan tulee ylettyä molemmissa suunnissa seuraavan nivelen yli.
On syytä muistaa, että pehmustaminen on vielä tärkeämpää kuin kova jäykkä
tuki.
Jos lastoitus puristaa jalkaa, on siitä enemmän haittaa, kuin hyötyä. Siksi aina on
jätettävä varpaat siteen ulkopuolelle avoimiksi, jotta mahdollinen turvotus huomataan ajoissa.
Jos murtuma on sellaisessa paikassa, johon ei hyvää tukea saada, esimerkiksi reiteen, on koiraa
pidettävä mahdollisimman pienessä tilassa, jossa se ei pääse paljoa liikkumaan, vaan
tyytyy olemaan paikoillaan.
Haavat
Rikkoutuneesta ihosta pääsee maata, multaa ja kaikkea
likaa paikkoihin jonne ne eivät kuulu. Ensimmäinen tehtävä on huuhtoa vauriokohta hyvin.
Älä vahingoita puhdistuksella kudoksia enää enempää.
Usein vesipesu on parempi vaihtoehto kuin käyttää kudoksia ärsyttävää
"puhdistusainetta". Valmisteet jotka sopivat ehjän ihon puhdistukseen eivät sovi lihasten ja mahdollisesti
hermojen puhdistukseen. Laimea "konjakin" värinen Betadine on varmasti parempi kuin raaka Neoamisept tai vastaava.
Vaikka vahva myrkky tappaa bakteereita se myös vahingoittaa kudoksia. Sen ärsytys kestää kauemmin
kuin aineen hyvä teho. Parhaiten autat paranemista, kun pidät kudokset kunnossa. Suojaa vauriokohta kuivumiselta.
Parasta kostutukseen olisi nk. fysiologinen suolaliuos, joka vastaa elimistön omaa väkevyyttä.
Riittävän oikea väkevyys on liuoksella jossa litrassa vettä on 9 g ruokasuolaa. Suojaa avoimet
alueet kankaalla, joka on kostutettu suolaliuoksella tai sen puutteessa vedellä.
Jos iho on kokonaan rikki, en suosita haavarasvojen käyttöä, elimistö pitää
rasvaa ja haavapulveria vieraana aineena, jota se yrittää ajaa ruumiista ulos,jolloin mahdollinen
märkiminen voi jopa lisääntyä. Jo suhteellisen pienet avohaavat kannattaa hoidattaa
eläinlääkärillä. Ne paranevat nopeammin ja vähemmällä arpimuodostuksella.
Tuoreet haavat, jotka eivät ole ehtineet vielä tulehtua on syytä ommella, usein haavan reunat joudutaan
siistimään eli revidoimaan. Jos haava ehtii tulehtua, sitä ei voida ommella ennen tulehduksen parantumista.
Joskus haava joudutaan hoitamaan avoimena, silloin se pidetään kosteana kunnes koko haava-alue on peittynyt.
punaisella jyväis- l. granulaatiokudoksella. Tämä jyväiskudos, jota joskus kutsutaan myös
liikalihaksi, ei ole mikään huono asia, vaikka se helposti vuotaakin verta. Liikaliha on väriltään
kirkkaan punaista ja saattaa näyttää omistajan silmään varsin hurjalta, mutta kyseessä
on oikeastaan parasta mitä haavalle voi tapahtua. Tämä uusi kudos on hyvin verisuonitettua kudosta,
joten elimistö tuo tehokkaasti kaikki tarvittavat puolustusjärjestelmän solut ja samoin lääkkeet!
Elimistö suojaa sisäosansa nopeasti kasvavalla granulaatiopedillä.
Silmävammat
Tavallisimmat silmävauriot ovat suhteeliisen harmittomia, silmiin menee hiekkaa, maata tms. ja ne punoittavat.
Runsas vesihuuhtelu ja sen jälkeen silmäboorivesi tai Hauvelin silmänpuhdistaja ovat tavallisesti
riittävä hoito. Silmätippojen käytössä on syytä olla pidättyväinen,
ainakin jos ne on määrätty toiseen vaivaan. Antibioottitippoja voidaan käyttää
suhteellisen turvallisesti, muistaen että kuurin pitää olla vähintään 5 pv pituinen.
Muista että antibiootti silmätipat ovat Suomessa eläinlääkärin-(/lääkärin-)
määräyksen eli reseptin alaista tavaraa. Kortisonia sisältävät tipat ovat tietyissä
tilanteissa haitallisia. Jos silmän sarveiskalvo on vaurioitunut saattaa kortisonitippa johtaajopa silmän
puhkeamiseen.
Älä laita tuntemattomia tippoja koirasi silmään.
Silmän puhkeaminen tai esiinluiskahdus vaativat aina eläinlääkärin hoitoa ja vielä
mahdollisimman nopeasti. Kummassakin tapauksessa silmä voidaan mahdollisesti pelastaa, jos hoitoon
päästään riittävän ajoissa.
Hammasvammat
Koiran mieluisimmat aseet ovat hampaat, siksi niihin tulee helposti vauriota.
Tässä tapauksessa tavallisin vaurio on hampaan murtuma tai irtoaminen. Irronnut hammas voidaan
joskus saada istutettua uudelleen, eli jos ulkonäkö on tärkeä, irronnut hammas kannattaa
ottaa mukaan, jos se vain löytyy. Murtunut hammas voi parantua itsestään tai se voi vaatia
hoitoa. Jos hammas katkeaa tarpeeksi läheltä kärkeä, paljastunutkin juurikanava voi kalkkeutua
sisältäkäsin. Mutta jos alunpitäen punainen juurikanava muuttuu mustaksi reiäksi hampaan
tyngän pinnalla, on hammas kuollut. Jos hammas halutaan säilyttää suussa voidaan kyseinen
hammas juurihoitaa. Kuolleen hampaan juureen voi ajan myötä tulla paise, usein silloin ainoa hoito
on hampaan poisto.
Kotiapteekki
Koiran omistajan kotiapteekkiin kuuluvat ainakin seuraavat tarvikkeet:
sakset sidetaitoksia pumpulia kipsinalusvanua sideharsorullia 5 ja 7 cm tarraside, esim. Vetrap tai
Co-flex 5 ja 7 cm liimaside Elastoplast tai Tensoplast Betadine©-paikallisantisepti
Silmäboorivesi/Hauveli© silmän puhdistaja Bacibact-haavasirote Terra-Poly-voide
Silmätipat Oftan MC silmien kostutukseen Oftan Zinc silmien punoitukseen
©Artikkelin lainaaminen on luvallista, kun lähde ja tekijä mainitaan!
Ylös
|